Missä voi poimia marjoja ja sieniä Sälen:ssä?

Marjojen poiminta vuoristossa on yksi harvoista lomatoiminnoista, joka on ilmainen, hyödyllinen ja lähes aina onnistunut – ja Sälenfjällen-alueella on runsaasti sekä marjoja että sieniä. Mustikkapensaat peittävät metsän pohjaa, puolukat kasvavat tiheästi hakkuualueilla ja suot kätkevät valkoisia mustikoita niille, jotka tietävät mistä niitä etsiä. Tässä oppaassa käydään läpi kausi, eri lajien kasvupaikat ja mitä yleinen kulkuoikeus tosiasiassa sallii. Jos aiotte viettää keruiviikon, se on vuokrattava mökki Sälen:ssä marjakauden aikana Oikea keittiö on puolet työstä – sato on puhdistettava, keitettävä ja pakastettava vielä samana iltana.

Marjastusviikot osuvat yhteen vuoden kauneimman ajanjakson kanssa vuoristossa. Jos haluatte lukea lisää koko kaudesta, se on kuvattu sivullamme, joka käsittelee syksyllä Sälen – tässä keskitymme itse poimimiseen.

Lyhyt vastaus: marjoja saa poimia vuoristossa lähes kaikkialla

Ruotsissa saa poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia toisen maalta ilman lupaa. Tämä koskee metsää, vuoristoa ja vaellusreittejä – mutta ei yksityistontteja, istutuksia eikä alueita, joilla on voimassa erityissääntöjä, kuten tietyissä luonnonsuojelualueissa ja kansallispuistoissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että käytännössä koko Sälen:n ympärillä oleva metsä- ja vuoristomaisema on avoinna poimimista varten, kunhan pysytte poissa maatiloilta ja yksityisiltä tontteilta. Perussääntö on klassinen: älä häiritse, älä tuhoa. Käymme läpi säännöt tarkemmin oppaassa, joka koskee mitä yleinen kulkuoikeus sallii, ja Ruotsin luonnonsuojeluvirasto on laatinut kattavan katsauksen, joka kannattaa lukea ennen matkaa.

Marjakausi kuukausittain

Vuoristoalueilla marjakausi alkaa myöhemmin kuin Etelä-Ruotsissa, sillä sekä korkeus että leveysaste viivästyttävät kypsymistä. Yleisesti ottaen metsämansikat kypsyvät ensimmäisinä, usein loppukesällä, niiden jälkeen mustikat ja viimeisenä puolukat, jotka säilyvät pitkälle syksyyn ja maistuvat paremmalta ensimmäisen pakkasyön jälkeen. Sienet ilmestyvät, kun maaperän kosteus ja lämpö yhdistyvät, mikä käytännössä tarkoittaa myöhäistä kesää tai alkusyksyä, ja vuosien välillä on suuria vaihteluja. Tarkkoja viikkoja ei voi luvata – kylmä, myöhäinen kevät siirtää kaikkea eteenpäin, kun taas lämmin alkukesä aikaistaa kautta. Luotettava neuvo on tähdätä elokuun ja syyskuun väliseen jaksoon ja kysyä paikallisilta, kun saavutte; täällä asuvat tietävät aina, millainen vuoden kausi on.

Mustaherukka – soiden kulta ja kirjoittamattomat säännöt

Metsämansikka on vuoriston halutuin marja ja vaikeimmin löydettävä. Ne kasvavat suomailla, mieluiten avoimilla ja kosteilla, ja ne ovat oikukkaita – yhtenä vuonna suo voi olla täynnä marjoja ja seuraavana täysin tyhjä, sillä kukinta on herkkä alkukesän pakkasille. Suolle pääseminen vaatii saappaita ja kärsivällisyyttä, ja hyttyset ovat yleensä mukana seurana. Hjortronin ympärillä on lisäksi vahva paikallinen kulttuuri: hjortron-soista ei kehuta eikä niitä osoiteta vieraille. Kunnioittakaa tätä. Huomatkaa myös, että alueittain voi olla voimassa erityissääntöjä – joillakin alueilla Pohjois-Ruotsissa mustikkien poiminta toisen maalta on säänneltyä, ja suojelualueilla poiminta voi olla rajoitettua. Tarkistakaa aina alueen määräykset lääninhallitukselta, jos olette epävarmoja.

Mustikoita, puolukoita ja karpalokkoja polkujen varrella

Mustikka on se marja, jonka löydätte sattumalta ilman etsimistä. Mustikka peittää suurimman osan kuusi- ja koivumetsän maaperästä koko alueella, ja puolen tunnin kävely retkeilyreittiä pitkin riittää usein päivän annokseen. Parhaiten niitä löytyy yleensä puolivarjoisista, vanhemmista metsistä pikemminkin kuin avoimilta hakkuualueilta. Puolukat puolestaan kasvavat mielellään kuivemmissa ja valoisammissa paikoissa – hakkuualueilla, mäntymetsissä ja polkujen reunoilla – ja ne säilyvät pitkään sen jälkeen, kun mustikat ovat jo kadonneet. Varpupensas peittää laajoja alueita paljaalla vuoristolla; sen maku on mieto, mutta se sopii erinomaisesti mehujen ja siirappien valmistukseen. Puurajan yläpuolella kasvaa lisäksi odonia ja kosteilla alueilla toisinaan peltokarpaloita. Yksinkertainen marjastuskierros voidaan siis yhdistää tavalliseen vaellukseen ilman ylimääräistä suunnittelua – ota vain mukaan astia.

Sienet vuoristometsässä – mitä kasvaa ja missä

Vuoristojen läheisyydessä sijaitsevat metsät ovat erinomaista sienimaastoa, ja poimijoiden aiheuttama paine on huomattavasti pienempi kuin Etelä-Ruotsissa. Havumetsässä kasvaa klassikoita – kääpiösienet, kantarellit sopivissa olosuhteissa ja erilaisia riskoja – ja koivumetsässä on omat lajinsa. Perussääntö on ehdoton: älä koskaan poimi sieniä, jota et voi tunnistaa varmuudella. Ota mukaan ajantasainen sienikirja, vertaa jokaista löytöä siihen ja heitä epäilyttävä sieni mieluummin pois kuin ota riskiä. Jos olet aloittelija, opastettu sieniretki tai paikallinen sieniasiantuntija on nopein tapa oppia. Leikkaa tai kierrä sieni varovasti irti niin, että sienirihmasto jää koskemattomaksi, ja laita löydöt mieluummin koriin kuin muovipussiin – ne säilyvät paremmin ja itiöt leviävät kävellessäsi.

Käytännön asioita: astiat, siivous ja ruoanlaitto mökillä

Ottakaa mukaan enemmän astioita kuin luulette tarvitsevanne – kannuja, joissa on kansi, koreja ja jotain, mihin kantaa satoa. Marjanpoimija on kätevä puolukoiden ja mustikoiden poiminnassa, mutta sitä tulee käyttää varovasti, jotta pensaat eivät vahingoitu. Pukeutukaa suolle ja hyttysille sopivasti: saappaat, pitkät housut ja hyttyskarkotetta kesäkuukausina. Mökillä kotona marjojen puhdistaminen vie aikaa, joten varatkaa yksi ilta jokaista kunnollista poimintapäivää kohti. Tilava keittiö, jossa on hyvät työtasot, pakastin ja mieluiten kattila, johon mahtuu yksi erä mehua, on siksi tärkeämpää kuin tavallisella vuoristoviikolla. Jos haluatte mennä askeleen pidemmälle, voitte varata yksityiskokki, joka valmistaa ruokia paikallisista raaka-aineista – päivän sato lautasella vielä samana iltana on jo sinänsä kokemus.

Yhteenveto – näin keräät marjoja vuoristossa

Tärkeimmät asiat marjojen poimimisesta Sälen:n ympärillä sijaitsevilla vuorilla:

• Yleinen kulkuoikeus sallii luonnonmarjojen ja sienien poimimisen – mutta ei yksityisalueilla tai paikoissa, joissa on voimassa erityisiä sääntöjä.
• Tavoitteena on elokuu–syyskuu; tarkat viikot vaihtelevat vuosittain, eikä niitä voida luvata etukäteen.
• Murskamarjaa soilla, mustikoita varjoisassa metsässä, puolukoita kuivemmalla ja valoisammalla maalla, karhunvatukkaa paljaalla vuoristolla.
• Älä koskaan poimi sieniä, jota et ole tunnistanut varmuudella – ota mukaan sieniopas tai osallistu opastetulle retkelle.
• Pakatkaa saappaat, hyttyskarkotetta ja enemmän astioita kuin luulette tarvitsevanne.
• Varaa majoitus, jossa on keittiö, jossa voi puhdistaa, keittää ja pakastaa ruokaa.

Marjastusviikot kuuluvat vuoristokauden parhaimpiin – ja ero mukavan kävelyn ja täyttyneen pakastimen välillä riippuu lähes aina siitä, valitsiko oikean viikon ja otti mukanaan ylimääräisen astian.